AUKIOLOAJAT MA-PE 10-18 LA 10-14 ...JA AINA KUN OVI ON AUKI!KUNINKAANKATU 26, 26100 RAUMA (kartta)050-3666 674 (puoti) / 050-4544 500 tero@ruokapuotilumo.fi

Jamin teeblogi osa II: Teen terveysvaikutuksista

Teetä on alun perin alettu juomaan Kiinassa ja myöhemmin myös Euroopassa erilaisten terveysvaikutusten vuoksi. Kiinassa teepensaan lehtiä käytettiin alun perin erilaisissa voiteissa ja keiton raaka-aineena. Lehtiä myös pureskeltiin ennen kuin niistä alettiin uuttaa juomaa. Erityisesti hapettamattomat teelaaduti eli valkoinen, keltainen ja vihreä tee sisältävät runsaasti terveydelle hyödyllisiä yhdisteitä.

Teen sisältämä teaniini, on aminohappo, joka rentouttaa aiheuttamatta kuitenkaan väsymystä. Teetä keitettäessä teenlehdistä liukenee teehen teaniinia jopa 70 prosenttia, tosin teaniinin määrä vaihtelee teelaaduittain. Eniten sitä on vihreässä teessä, jota juomalla 6-8 kupillista päivässä voi saada teaniinia jopa 600 – 800 milligrammaa. Ravintolisinä myytävät teaniinivalmisteet sisältävät yleisesti 100 -200 mg teaniinia.

Teeiini on teen piristävä ainesosa, joka muistuttaa kofeiinia. Yhdiste toimii kuitenkin eri tavalla kuin kahvin piristävä ainesosa, vaikka näillä onkin sama koostumus. Kahvin ”kofeiinipiikki” on lyhytkestoinen, kun taas teessä teeiinin piristävä vaikutus ja teaniinin rentouttava vaikutus alkavat hitaammin ja kestävät kauemmin. Teeiinin määrä riippuu teelaadusta, lajikkeesta, kasvupaikasta, lehtien koosta sekä haudutusajan pituudesta.

Terässihdillä varustettu valurautapannu soveltuu mainiosti teen haudutukseen.

Vihreän teen antioksidantit tekevät siitä erityisen terveellistä. Vihreä tee sisältää mm. A- ja E-vitamiineja, seleeniä sekä beetakaroteenia. Vielä parempia teen antioksidantteja ovat katekiinien johdannaiset, jotka ovat tehokkaampia kuin esimerkiksi E- vitamiini. Antioksidanttien kannalta ei ole väliä nauttiiko juoman kylmänä vai kuumana. Riippuen teen laadusta kupillinen vihreää teetä voi sisältää jopa saman verran antioksidantteja kuin annos tuoreita vihanneksia.

Tee sisältää myös paljon muita vitamiineja kuten, C, B1, B2, B3 ja K-vitamiineja. Näistä erityisesti C-vitamiinilla eli askorbiinihapolla on tärkeä tehtävä, sillä se yhdessä teen flavonoidien kanssa vahvistaa verisuonten seinämiä. Tee sisältää myös mineraaleja, kuten magnesiumia, kaliumia ja fluoria, joten tee on hyvää myös hampaille.

Suurin osa teen sisältämistä polyfenoleista ovat flavonoideja eli katekiineja. Erityisesti vihreän teen pitkäaikaisen ja jatkuvan käytön seurauksena on tutkittu, että se saattaa alentaa joihin syöpälajikkeisiin sairastumisen riskiä. Yksi tutkituimmista teen katekiineista, epigallokatekiini, johon on erityisesti liitetty hyviä ominaisuuksia. Ohessa taulukko eri teelajien EGCG-pitoisuuksista.

Lähde: Bèliveau & Gigrass 2013: Ruokavalio ja Syöpä.

On myös tutkittu että vihreä tee auttaa ehkäisemään jollain tasolla sydänsairauksia ja aivohalvauksia, sillä tee alentaa kolesterolia ja verenpainetta sekä vahvistaa verisuonten seinämiä. Nämä tutkimustulokset ovat saatu Japanista ja Kiinasta, joissa kulutetaan eniten vihreää teetä.

Katekiinit (erityisesti EGCG), auttavat myös painonhallinnassa ja jopa myös painon pudottamisessa.

Fermentoinnissa tuhoutuu paljon hyödyllisiä katekiineja ja muita teen sisältämiä hyviä ainesosia. Siksi kannattaakin suosia hapettamattomia teelaatuja.

Lähteet: Suvilehto, Pirjo, Vihreä tee – Terveyttä ja hyvinvointia 2007

Nihtinen, Pekka Kiinalainen teekirja 2004

Vihreä tee - Tohtori Tolonen http://www.tritolonen.fi/artikkelit/149-vihrea-tee